Jännän äärellä

Tänään oli se päivä jota oon jännittänyt kesästä asti. Venlan silmäpoli aika nimittäin. Muutama tunti ennen lääkäriin menoa aloin olee niin jännittynyt et paniikkikohtaus meinas laueta päälle. Lähin ajoissa hakemaan tytön koulusta, että ehditään ettii parkkipaikka ja että  muutenkin ehditään ajoissa. Heti kun näin Venlan niin omanlainen tyyneys laski ylle. Koska tiedän kuinka reipas tyttö on. No, paikanpäälle saavuttiin niin ensin meidät ohjattiin väärälle käytävälle odottamaan ja sitten kun kävin kysymässä niin kyseinen lääkäri sanoi ettei hänelle ole tulossa tänään lapsi asiakkaita. Ohjattiin toiselle käytävälle odottamaan.. Aika oli jo puol tuntia myöhässä ja kävin uudestaan kysymässä niin sanottiin että ”Anteeks, se onkin just toi toinen käytävä. Siellä hoidetaan vaan edellistä potilasta vielä.” (Eli se missä oltiin toisella kertaa.) Tässä vaiheessa alko jo ärsyttämään tosi paljon odottelu ja jokapuolelle pompottaminen. Tajusin myös että parkkiaikaa oli enään 20min jäljellä ja kohta pamahtaa jälleen kerran sakot kun en oikeen voinut lähtee laittaa lisää aikaakaan ettei mee lääkäri aika ohi. Koskaan meillä mikään ei voi mennä helpolla. Mun tuuria. Toisaalta yhet sakot oli pikku juttu tän lääkäriajan rinnalla. Sinne oli päästävä ja leikkaus aika saatava tytölle. 

Kun vihdoin ja viimein päästiin lääkärille niin aika oli jo tunnin myöhässä.. 

Venla oli todella reipas! Ensin lääkäri tutki ja sitten pyysi ylilääkärin katsomaan. Hänen mielipide silmästä oli, että kasvain ei ole kovin kasvanut ja koska se mitä on jäänyt niin on olemassa riski ettei sitä koskaan saada kokonaan pois. Mutta, että voidaan yrittää leikkauksella saada loput pois, joten Venla laitettiin toimenpide jonoon ja aika tulee postissa kotiin. Itselle jäi vähän huono maku koko reissusta.. Ehkä tää tästä helpottaa joku päivä. Tärkeintä on ettei se kasvain oo pahanlaatuinen eikä vaikuta näköön. Nyt voidaan hetki huokasta ennen leikkausta. ♡

Huolia ja rakkautta

Heijssan !

Syksy on mulle sellasta aikaa, että oon aina kokoajan todella väsynyt ja kaikki mitä tekee, niin tuntuu vievän viimeset voimat. Kylmyys ja pimeät illat ei oo yhtään mua varten. Oonkin aina sanonut, että oon syntynyt väärään maahan. 😀 Voisin vaan nukkua koko syksyn ja talven ohi.. Jos jollain on jotain hyviä vinkkejä kuinka syysväsymyksestä pääsee eroon, niin otan ne vinkit ilomielin vastaan! Venlallakin tuntuu olevan tää syksy yks inhottavimpia vuodenaikoja. :/ Eikä helpota yhtään, että käydään jälleen tätä vääntöä sen isän ja isän suvun kanssa siitä, kun hän ei tapaa lastaan. Mun syytä heidän mielestä, ettei Venla tapaa heitä kun en vie häntä sinne. Surullista, että lapsikin tajuaa ettei toinen vanhempi oo yksin vastuussa kaikista matkakuluista ja nyt sitten saan selitellä hänelle, että miksei isä tule häntä hakemaan (Venla haluaisi omien sanojen mukaan ”matkustaa isin kanssa kahdestaan Vantaalle edes joskus). J.n äiti oli sitä mieltä, että mun pitäis alkaa opettaa Venlaa liikkumaan nyt yksin bussilla tai junalla Vantaalle / Helsinkiin.. ihan  en ollut samaa mieltä kun tyttö ei osaa edes lukea vielä :/ Ehkä vuoden päästä mutta ei ihan vielä.. Nyt vaan on kulunut yli 3kk kun J on nähnyt Venlaa, ja lapsestakin huomaa kuinka alkaa erkaantumaan taas, jälleen kerran isästään. Surullista kuinka joku voi pomppia lapsen elämässä sillon kun itseään huvittaa. 🙁

No joo, mutta.. Edellisestä päivityksestä onkin jo hetki, ja paljon on taas keritty touhuumaan. Äidille järkättiin muutama viikko sitten hänen ystävän kanssa pienet syntymäpäivät ja lapset järkättiin hoitoon mun isosiskolle. (Lapsilla tarkoitan mun pienempiä sisaruksia, jotka on äidin uudesta avioliitosta, Mika 14v ja Pinja 13 v.)  Ja tietenkin omaa lasta. 😀  Synttäreille tein boolin (Twister-booli) ja täytekakun, jossa oli täytteenä mansikkarahka ja päällä mansikoita, mustikoita ja valkosuklaata. Ilta oli kaikinpuolin rento ja mukava, keskustassakin käytiin kun äiti tykkää käydä laulaa karaokessa. 🙂  Äiti nautti ainakin!

Viime viikolla saatiin kirje, että päästään syyslomaksi tyttären kanssa Kalajoen kylpylähotelli Saniin, tuetulle lomalle! Me molemmat odotetaan ihan hirveesti sitä. Lapsi varsinkin, kun pääsee uimaan päivittäin. Ite ehkä enemmän odotan yhdessä oloa lapsen kanssa ja että pääsee lataa akut ja rentoutumaan. <3 Viime tipassa saatiin koira hoitoon mun hyvälle ystävälle! Mikä ei meille oo koskaan niin itsestään selvyys, kun meidän Sunny ei tuu toimeen toisten koirien eikä varsinkaan kissojen kanssa. Mutta, loppu hyvin ja me päästään lomalle Venlan kanssa!

Viime viikonloppuna oli se pitkään odotettu ja jännitetty leiri Venlalla. 🙂 Kaikki oli mennyt tosi hyvin. Touhua ja tekemistä oli juttujen perusteella ollut. Uusia kavereitakin oli tyttö saanut. Mikä on mun mielestä lapselle todella tärkeetä. Että saa kavereita ja ihania uusia kokemuksia. Oli siellä kuulemma tullut lauantai iltana pieni itkukin, kun tuli äitiä ikävä nukkumaan mennessä. Ihmeellisempää olis ollut jos ei olis tullut ikävä 😀 Mutta oli se ihanaa saada oma pieni tyttö takas kotiin, tilata pizzaa ja saada tyttö kainaloon nukkumaan. <3 Sanokoot kuka mitä tahansa, mutta musta on ihanaa kun saan mun lapsen viereen nukkumaan. Kerran ne vaan on pieniä, ja kohta en saa edes väkisin häntä mun viereen, sillä aion nauttia siitä niin kauan kun sitä kestää. 😀

Mun viikonloppu meni kavereiden kanssa vähän nollatessa. Oli ihan mahtavaa päästä yhden parhaimman kaverin kanssa perjantaina kahestaan ulos. Alkuilta oltiin mun luona, juoruttiin ja pelailtiin parit huojuvat tornit. 😀 Keskustassa tuli käytyä tanssimassakin. Kaikinpuolin hyvä ilta! Lauantaina päivällä kävin kattomassa mun kummityttöä ja tätä mun ystävää Kaijaa jonka kanssa olin perjantaina. Illalla menin siskon luokse kylään, ja extemporeen hommattiin mulle lippu Antti Tuiskun keikalle ja lähin niiden mukaan kattoo keikkaa! Sain lipun synttärilahjaks siskolta. 🙂 Vaikka synttärit onkin vasta ens kuussa, niin oli mahtava lahja. 😀 Keikka oli hyvä ja koko ilta myös. Täytyy kyllä myöntää, etten hetkeen halua lähtee ulos, kun olo oli aika kamala sunnuntai aamuna. 😀 Mutta kyllä taas muistu mieleen kuinka tärkeetä on saada omaa aikaa ja tavata ystäviä! <3 Oon niin kiitollinen siitä kuinka ihania ihmisiä mulla on ympärillä!!

Olisin ilonen jos kommentoisitte ja kertoisitte vähän mielipiteitä kommentein mun blogista. 🙂 Kirjotusvirheitä ei tarvii, kun niitä on varmaan joka kolmannessa sanassa 😀 

Seuraavaan kertaan taas.. <3