Olin ilosella (vaikkakin väsyneellä) fiiliksellä lähdössä Vantaalle töihin.
Aamulla käytiin 10minuutin 
sisällä kaikki tunteet läpi tytön kanssa riideltiin, sovittiin, itkettiin ja naurettiin. Loppu hyvin, kaikki hyvin.
Venla lähti kouluun reippaana niinku aina 🙂 Mä taas lähin ajelee vantaalle ja tekee ton työkeikan loppuun. Venla oli menossa mun äidille hoitoon.
Kauaa en ehtinyt olla kun äidin mies soitti ”äitiä on viety ambulanssilla sairaalaan. Sattu sydämeen niin paljon.”
Avaan tota tilannetta sen verran että äidillä oli viime viikolla siis sydänleikkaus.
Tottakai mä säikähdin sitä ja myös Venlan puolesta kun Venla reagoi aika vahvasti jos joutuu ambulanssilla lähtee. Se on joutunu kaks kertaa näkee kun mä oon joutunu lähtee ambulanssilla. ja joutunu jäämää sisää molemmilla kerroilla. Pelkää varmaa vaan et jos jotain isompaa sattuu eikä se haluu et mä joudun sairaalaan. Toinen on niin huolehtivainen. ♡
sen myönnän että ilman näin mahtavaa tukiverkostoa en ikinä olis voinu alkaa käydä Vantaalla asti töissä , olen kiitollinen♡