Elämä on täynnä ylä – ja alamäkiä, tässä vain ripaus meijän arkea.
Aion kertoa rehellisesti meidän elämästä, niin paljon kuin vain kykenen ja ehdin kirjoittamaan. Tänään mietin tälläisia asioita..
Meillä on ollut tyttäreni, Venlan kanssa lähivuosina aika rankkaa. Päällimmäisinä tällä hetkellä ollut sairastelut, oman selän ongelmat ja vatsakivut.
Venlalla taas, sen silmässä ollut kasvaimen leikkas, joka ei loppujen lopuksi onnistunut vaan tuli takaisin. Venlalta on myös paljon tärkeitä ihmisiä lähtenyt elämästä ja jälleen oma isä, kolmatta kertaa, on tapaamatta lastaan, perusteluina se että mä en suostunut kustantamaan yksin kaikkia matkakuluja. Nyt on mennyt kaks ja puol kuukautta kun on nähneet. Tuntuu todella pahalta lapsen puolesta. En vaan käsitä miten joku voi tehdä noin.
Teen kaikkeni jotta korvaisin sen mitä ei isältään voi saada.
Nostan hattua kaikille yksinhuoltajille, suuresti.
Iloa on myös ollut, mä oon päässyt hyvälle alulle selän kuntoutuksen kanssa ja nyt saan kaikenlisäks oman pt.n.
Venla on päässyt uusiin harrastuksiin jotka alotetaan ens viikolla. Oon niin onnellinen myös siitä kuinka paljon mun tytöllä on hyviä kavereita ja koulu on lähtenyt sujumaan erittäin hyvin.
Meillä on ihana ja lämmin koti. Ruokaa kaapissa ja puhtaat vaatteet. Ja mun ihanat ystävät on ollut tukena meille niin paljon etten voi sanoin kiittää <3
Joskus on hyvä pysähtyy ja miettiä mikä on elämässä tärkeetä ja olla kiitollinen siitä <3
Hyvää yötä puput <3